1. Julkisen ohjauksen tulee perustua todellisiin päästövähennyksiin
Vähäpäästöisyydelle on useita määritelmiä, eivätkä kaikki johda todellisiin päästöleikkauksiin. Seuraavan hallituksen tulee:
- Edistää yhtenäisiä, tieteeseen perustuvia vähäpäästöisyyden kriteerejä.
- Kohdentaa julkiset tuet ja hankinnat ratkaisuihin, jotka vähentävät nettopäästöjä.
- Huomioida toimitusketjujen sosiaaliset vaikutukset, kuten ihmisoikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet kaivostoiminnassa ja raaka-aineiden tuotannossa.
2. Julkisten hankintojen on ohjattava markkinaa kohti materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta ja vähäpäästöisiä materiaaleja
Valtion, kuntien ja valtionyhtiöiden rakennus- ja infrastruktuuri-investoinneissa tulee siirtyä asteittain kohti vähäpäästöistä terästä ja betonia sekä kiertotaloutta ja uusiomateriaaleja, jotta neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja negatiivisia luontovaikutuksia saadaan hillittyä.
Seuraavan hallituksen tulee:
- Ottaa käyttöön sitovat ja kiristyvät päästökriteerit julkisissa hankinnoissa.
- Tehdä ekologisten kriteerien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa velvoittavaa kaikissa vaikuttavimmissa hankintaryhmissä (erityisesti rakentamisessa ja infrassa) sekä asettaa myös vähimmäisosuuksia uusiomateriaalien käytölle.
- Vahvistaa kaavoituksen roolia vähähiilisen ja materiaalitehokkaan rakentamisen ohjauskeinona uudistamalla lainsäädäntöä ja valtakunnallista alueidenkäytön ohjausta siten, että ne edistävät täydennysrakentamista, rakennusten uudelleenkäyttöä sekä tarpeettomien rakentamisvelvoitteiden purkamista.
- Sisällyttää kriittisyysarviointi hankintaprosesseihin, jolloin päästöintensiivisten materiaalien kulutusta hillitään ja kohdennetaan yhteiskunnan kannalta kriittisiin ja planetaarisesti kestäviin käyttötarkoituksiin.
- Vaikuttaa Euroopan komission julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistamiseen, jotta vähähiilisyys-, materiaalitehokkuus- ja kiertotalousvaatimukset tulevat pakollisiksi rakentamisen ja infrastruktuurihankintojen kilpailutuksissa.
3. Rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot on sidottava ilmastolain tavoitteisiin, mikä antaa myös alalle ennakoitavat pelisäännöt, kannustaa innovaatioihin ja vahvistaa kilpailukykyä
Nykyiset raja-arvot luovat pohjan ohjaukselle, mutta ovat riittämättömät. Hallituskaudella tulee:
- Sitoa rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot ilmastolain tavoitteisiin.
- Asettaa jatkossa raja-arvot riittävän tiukoiksi huomioiden Suomen historialliset päästöt, ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä valmius vähäpäästöiseen rakentamiseen.
- Laajentaa raja-arvo-ohjausta koskemaan myös korjausrakentamista ja infrastruktuuria.
4. Julkisen tuen on vauhditettava pysyvää siirtymää vähäpäästöiseen, materiaalitehokkaaseen ja kiertotalouden mukaiseen tuotantoon
Tämä siirtymä edellyttää investointeja, joihin liittyy markkinariski. Hallituskaudella tulee:
- Kehittää mekanismeja riskin jakamiseen.
- Sitoa tuet mitattaviin päästövähennyksiin sekä materiaalitehokkuuteen ja uusiomateriaalien käyttöön.
- Varmistaa, että julkinen rahoitus nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista ratkaisuista ja tukee kestävää tuotantoa.
- Suunnata päästökaupan tulot vähäpäästöisten materiaalien tuotannon vauhdittamiseen ja kiertotalouteen nojaavien ratkaisujen edistämiseen
Ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman vähähiilistä terästä ja betonia – Lue Just Shiftin neljä teesiä eduskuntavaaleihin
Rakentamisen on aika siirtyä ilmastokriisin aiheuttajasta sen ratkaisijaksi. Yhdistämällä julkista ohjausta, teollisuuden uusiutumista ja hyvin suunnattua rahoitusta voi vihreä siirtymä rakennusteollisuudessa edetä jättiharppauksen seuraavalla hallituskaudella. Suomen vihreän siirtymän potentiaali on yksi maailman parhaista ja Just Shiftin eduskuntavaaliteesit toteuttamalla siitä saadaan tehtyä totta.