Kasvava teräksen kysyntä aiheuttaa valtavasti hiilipäästöjä, mutta pohjoismaiset yritykset tarttuvat ratkaisuihin verkkaisesti. Uusi raportti osoittaa, että parhaiden käytäntöjen leviäminen vauhdittaisi yritykset vihreän teräksen tielle.
Terästeollisuus aiheuttaa jopa 11 % maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä tekee siitä yhden suurimmista yksittäisistä ilmastopäästöjen lähteistä. Teräksen valmistuksen hiiliriippuvuus on suurin syy alan valtaviin ja materiaalin kysynnän kasvun vuoksi kasvaviin päästöihin. Päästöjen ei silti tarvitse kasvaa kysynnän myötä, sillä terästä on nykyisin mahdollista valmistaa lähes nollapäästöisesti.
Uusi raportti arvioi 15 pohjoismaisen terästä ostavan yrityksen vastuullisuutta. Tulos oli järisyttävä: Jos kaikki yritykset ottaisivat käyttöön parhaiden toimijoiden hankintakäytännöt, vähähiilisen teräksen kysyntä voisi kolminkertaistua. Nyt yritykset ovat keskimäärin vain 23-prosenttisesti linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa, mutta parhaiden käytäntöjen avulla osuus nousisi 83 prosenttiin.
Terästä käyttävillä yrityksillä onkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa vähäpäästöisen teräksen tuotannon yleistymiseen ja niiden antamat selkeät ostosignaalit vauhdittavat investointeja lähes nollapäästöisen teräksen tuotantoon. Globaali siirtyminen kestävään terästuotantoon on viimeiset kaksi vuotta polkenut paikallaan. Pohjoismaisilla yrityksillä on mahdollisuus esimerkillään vaikuttaa koko maailman vihreän teräksen siirtymään ja sen vauhtiin.
Ottamalla käyttöön parhaat käytännöt nämä 15 yhtiötä vauhdittaisivat investointeja vähäpäästöiseen teräksentuotantoon Pohjois-Euroopassa, tehden muutoksesta muualla halvempaa, nopeampaa ja todennäköisempää. Samaan aikaan tämä tarkoittaa suurempaa kilpailukykyetua pohjoismaisille teräksentuottajille.
Ruotsalaisten tulokset rökittävät suomalaiset
Sustainable Steel Scoreboardissa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana yrityksiä Suomen lisäksi myös muista Pohjoismaista. Samalla arvioitujen yhtiöiden tulosten keskiarvo nousi vähäpätöisestä 13 prosentista jopa 25 prosenttiin. Parantamisen varaa on vielä runsaasti, mutta ruotsalaiset ja tanskalaiset terästä käyttävät yhtiöt rökittävät suomalaiset vastuullisen teräksen käytössä.
– Näiden yhtiöiden on todella hankala saavuttaa asettamiaan ilmastotavoitteita, jolleivät ne tartu toimeen teräksen suhteen, Kähkönen pohtii.
Kaikki yhtiöt arvioitiin sekä yleisen vastuullisuustyön että teräksen hankintaketjujen osalta. Arvioinnin yllätysvoittaja oli ruotsalainen, globaalisti toimiva laakerijättiläinen SKF, joka sai teräksen hankintaketjunsa vastuullisuudesta huimat 65 prosenttia.
– Teräs on tärkein raaka-aineemme ja suurin yksittäinen tekijä tuotantoketjun alkupään hiilijalanjäljessä. Vähähiilinen teräs ei ole mikään premium-vaihtoehto, vaan teollisuusmateriaali, jonka on yleistyttävä nopeasti, SKF:n Group Circularity Manager Daniel Bosson kommentoi tuloksia.
Sadan prosentin saavuttaminen analyysissä tarkoittaisi, että yrityksen hankintaketjut ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja täyttävät myös muita ympäristövastuullisuuskriteereitä, kuten ilmansaasteiden torjuntaan, veden käytön vähentämiseen ja metsäkadon pysäyttämiseen liittyvät kriteerit. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi täyttä sitoutumista lähes nollapäästöisen teräksen hankintaan vuoteen 2040 mennessä, kierrätysteräksen kasvavaa käyttöä ja tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden vaatimista terästoimittajilta.
Koneen tulos yllättävän kehno
Suomalaisyhtiöistä parhaiten pärjäsi raportissa viidenneksi noussut Valmet, joka myös nosti tulostaan viime vuoden 17 prosentista 32 prosenttiin. Kone sen sijaan jäi arviossa häntäpäähän, nostikin viime vuonna ilmastotyön yhdeksi neljästä strategisesta painopisteestään otsikolla ”Cut Carbon.”
– Koneen uuden strategian valossa odotimme siltä parempaa vastuullisen teräksen pistesaalista kuin 11 prosenttia. Toki raportointivuosi oli vasta ensimmäinen, jolloin ilmastotyön strateginen tavoite oli voimassa. Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia parannuksia tuloksiin tulee jatkossa, Kähkönen pohtii.
Suomalaisyhtiöistä Metso johtaa joukkoa raportin yleisen vastuullisuuden kategoriassa. Vaikuttaakin siltä, että Suomessa ja Norjassa terästä paljon käyttävät yritykset painivat vielä vastuullisuusteemojen kanssa yleisemmällä tasolla, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa on tajuttu, että toimia tarvitaan erityisesti teräksen hankintaketjuissa, mikäli vastuullisuustavoitteet halutaan saavuttaa.
Kuluttajat eivät ole vielä heränneet materiaalien päästöihin
Kiinnostavaa on myös arvioinnin ainoan kuluttajatuotteita valmistavan yrityksen, Electroluxin, suhteellisen matala tulos: yhtiö sai teräksen hankintaketjunsa vastuullisuudesta 22 prosenttia, mikä edustaa hyvin raportin keskiarvoa. Yleisen vastuullisuuden kategoriassa Electrolux sai koko raportin pohjatuloksen.
– Tämä osoittaa, etteivät kuluttajat vielä valinnoissaan ota huomioon ostamiensa tuotteiden materiaalien ekologisuutta, vaan keskittyvät enemmän esimerkiksi kodinkoneiden energiatehokkuuteen. Emme osaa vielä vaatia vähäpäästöistä terästä kodinkoneisiimme, vaikka sen vaikutus tuotteen hintaan olisi häviävän pieni, Kähkönen analysoi.
