EU rakentaa uutta järjestelmää, jossa ilmasto- ja kauppapolitiikka yhdistyvät: hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) ja päästökaupan (EU Emissions Trading System, ETS) ilmaisjakojen poistuminen kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on vähentää päästöjä ilman, että teollisuuden kilpailukyky kärsii tai tuotanto siirtyy EU:n ulkopuolelle.
Mitä hiilirajamekanismi tarkoittaa?
Hiilirajamekanismi eli CBAM on hiilivuodon estämiseen tarkoitettu järjestelmä, joka asettaa tuontituotteille hiilipohjaisen maksun tuotannon päästöjen mukaan. Hiilivuodolla tarkoitetaan pelkoa siitä, että päästöintensiivinen teollisuus siirtäisi tuotantonsa EU:sta muualle, missä hiilellä ei ole hintaa. Käytännössä CBAM toimii kuin hiilivero tuonnille: jos tuote on valmistettu maassa, jossa kasvihuonekaasupäästöistä ei makseta hintaa, EU lisää rajalla vastaavan kustannuksen. Jos taas lähtömaassa on jo oma päästökauppajärjestelmä, CBAM-maksusta vähennetään jo lähtömaassa maksettu hiilen hinta. CBAM koskee aluksi mm. terästä, sementtiä, alumiinia, lannoitteita sekä sähköä ja sen maksullinen vaihe alkaa vuonna 2026.
Mitä ilmaisjako on?
EU:n päästökaupassa osa päästöoikeuksista on jaettu päästöintensiivisille aloille ilmaiseksi hiilivuodon estämiseksi. Tämä on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, ja EU aikoo poistaa ilmaisjaot asteittain vuosina 2026–2034, kun CBAM korvaa niiden suojavaikutuksen.
Miksi aikataulua ei saa viivästyttää?
Jos ilmaisjakoa jatketaan, CBAM menettää tehonsa ja EU:n ilmastopolitiikka vesittyy. CBAM ja ilmaisjaon poistuminen täydentävät toisiaan:
- Jos CBAM tulee voimaan ilman ilmaisjaon poistamista → EU-tuottajat saavat epäreilun edun.
- Jos ilmaisjako poistuu ilman CBAMia → tuonti saa epäreilun edun.
Siksi molemmat on toteutettava samanaikaisesti ja ennakoitavasti. Alla oleva kuva havainnollistaa sitä, kuinka ilmaisjako poistuu alkuun vähittäin ja sitten kiihtyvällä tahdilla. CBAM-lainsäädäntö on astunut voimaan jo lokakuussa 2023, eli tämä ilmastopolitiikan muutos ei tule kenellekään yllätyksenä.
Vaikutukset teollisuuteen
Kun päästöoikeudet eivät enää tule ilmaiseksi, yritykset joutuvat investoimaan ja niiden myös kannattaa investoida vähäpäästöisiin teknologioihin, kuten:
- vetypelkistettyyn teräkseen
- sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen
- kierrätysmateriaalien käyttöön
Edelläkävijät hyötyvät, kun hiilen hinta nousee ja saastuttavan tuotannon kilpailuetu katoaa. Siksi pohjoismaiset teräsyhtiöt ovat muodostaneet muutamien muiden keskeisten toimijoiden kanssa Nordic near-zero emissions steel -ryhmän, joka lobbaa sen puolesta, että EU:n ilmastopolitiikan kurssi pitää eikä kunnianhimosta lipsuta.
Pohjoismaissa on tartuttu toimeen ja investoitu terästeollisuuden dekarbonisaatioon, kun taas EU:n jäsenmaista esimerkiksi Saksa ja terästeollisuuden eurooppalainen etujärjestö Eurofer sekä ArcelorMittal, Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin terästuottaja, jarruttavat ja lobbaavat päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkamisen puolesta vedoten mm. vaikeaan markkinatilanteeseen ja korkeaan energian hintaan.
Ilmaisjaon alasajosta ja CBAMistä ei saa luopua
Hiilirajamekanismin ja ilmaisjaon poistamisen eteneminen rinnakkain tekee EU:n ilmastopolitiikasta tehokasta, reilua ja ennustettavaa. Viivästykset vaarantavat EU:n ilmastopolitiikan uskottavuuden ja siirtymän kohti vähäpäästöistä teollisuutta ennen kuin uutta uraauurtavaa ilmastopolitiikan työkalua on edes päästy kokeilemaan käytännössä.
Siksi Just Shift yhdessä useiden muiden eurooppalaisten ilmastojärjestöjen kanssa kampanjoi sen puolesta, että ilmastopolitiikka etenee suunnitellussa aikataulussa eikä sitä heitetä EU-komission niin sanotun lainsäädännön yksinkertaistamisaallon eli vesittämisprojektin mukana omnibussin* alle.
*EU-Komissio on kutsunut mm. yritysvastuu- ja ympäristölainsäädäntöä “yksinkertaistavia” eli käytännössä vesittäviä esityksiään omnibuseiksi.