Hiilijalanjäljen raja-arvosääntely astui voimaan 9.1.2026 porrastetusti siten, että vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvoja kiristetään. Sääntely koskee uusia rakennuksia ja raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmuksessa tehtävällä ilmastoselvityksellä. Sääntely on askel oikeaan suuntaan, sillä raja-arvojen avulla voidaan ohjata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä, etenkin rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupäätä eli rakennusmateriaalien valmistusta, rakentamista, rakennusjätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä. Puutteilta tässä sääntelyssä ei ole kuitenkaan vältytty!
Ensinnäkin säädetyt raja-arvot ovat niin löysiä, että suurin osa sääntelyn piirissä olevista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimenpiteitä. Näin todetaan suoraan myös ympäristöministeriön tiedotteessa. Kevään 2025 lausuntokierroskin osoitti, että edellytyksiä tiukempien tasojen säätämiseen olisi. Esitetyt raja-arvot nähtiin vaatimattomiksi suhteessa toimialan nykyiseen kyvykkyyteen tuottaa vähähiilisiä ratkaisuita. Lähes puolet lausunnonantajista kannatti ensimmäisen tai toisen raja-arvon tiukentamista. Lausuntopalautteen pohjalta vuoden 2028 raja-arvoja kiristettiin 1–2 yksikköä kaikille muille rakennuksille paitsi sairaaloille.
Sääntely koskee vain uudisrakentamista. Korjaukset, muutostyöt, kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ja laajennukset jäävät rajauksen ulkopuolelle. Suuri osa rakennuskannan päästövähennyspotentiaalista jää siis hyödyntämättä.
Nykyisten raja-arvojen vaikuttavuus päästöihin on mitätön, arvioiden mukaan n. 1 % vuosina 2026 ja 2027 ja 5–6% vuonna 2028. Elinkaaren aikainen 5–6 prosentin päästövähennys vastaisi keskimäärin noin 0,1 MtCO2e vuodessa nykytasoon verrattuna. Osa tästä vaikutuksesta johtuu energian vähähiilistymisestä eikä raja-arvon ohjausvaikutuksesta. Näin ollen nykyiset raja-arvot eivät ole ohjausvaikutukseltaan läheskään riittäviä.
Arveluttavaa on myös se, että mitään selkeää seuraamusta ei ole määritelty tilanteeseen, jossa loppukatselmuksessa selviää, että raja-arvo on ylittynyt. Raja-arvon alapuolella pysymistä tulisi seurata koko rakennusprosessin ajan. Jos raja-arvon ylitys todetaan, kun rakennus on valmis, se on myös rakennuttajalle kalliimpaa ja vaikeampaa korjata.
Ilahduttavasti edelläkävijöitä löytyy esimerkiksi yrityksistä ja kaupungeista. Muun muassa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas), NCC ja Hartela ovat määritelleet omaperustaisille hankkeilleen elinkaaren hiilijalanjälkitavoitteet välille 13–14 kgCO2e/m² vuodessa. Helsingin kaupungin asuinkerrostalon hiilijalanjäljen raja-arvo on 1.1.2025 alkaen 14,0 kgCO2e/m²/a, 50 vuoden käyttöajalla laskettuna. Raja-arvot ovat 2-3 yksikköä kireämmät, kuin vastaava valtakunnallinen raja-arvo.